Koronaviruksen leviämisen hidastamiseksi lapsen odotukseen ja syntymään liittyvissä palveluissa on tehty rajauksia koskien lapsen toisen vanhemman ja synnytystukihenkilön mukana oloa. Kontaktien rajaamisella tavoitellaan synnyttäjien ja vauvojen sekä hoitohenkilökunnan suojelemista koronavirustartunnoilta. Nämä rajoitukset ovat ymmärrettävästi herättäneet paljon surua, hämmennystä ja kysymyksiä
Tämä teksti on koottu somessa saamistani odottajien kysymyksistä, itselleni kertyneestä tiedosta ja somekyselyyn vastanneiden kätilöiden vastauksista. Lämmin kiitos kaikille kyselyyn vastanneille! Toivon voivani tällä kirjoituksella vastata muutamiin yleisimpiin odottajien kysymyksiin. Somekyselyn vastaukset eivät valitettavasti edustaneet koko Suomen tilannetta, joten teen mielelläni korjauksia tekstiin, jos saan tarkempaa tietoa paikkakuntakohtaisista eroista. Teksti on kirjoitettu käytettävissä olevan tiedon perusteella ja ohjeistukset voivat muuttua nopeastikin, joten tarkistathan säännöllisesti oman kuntasi ja sairaanhoitopiirisi tiedotteet ja ohjeistukset.
Yksi terve tukihenkilö mukaan alatiesynnytykseen
Rajauksissa on paikkakuntakohtaisia eroja, mutta se mikä ohjeistuksia yhdistää, on yhden terveen synnytyskumppanin läsnäolon salliminen äidin synnytyssalissa olon ajan. Lapsen toinen vanhempi saa näin ollen olla mukana lapsen ensihetkissä ja synnytyksen aktiivisessa vaiheessa, jolloin kumppanin tukea eniten tarvitaan. Normaalioloissa varsinaisella synnytysosastolla vietettyyn aikaan kuuluu niin kutsuttu synnytyksen aktiivinen vaihe ja kahden tunnin seuranta-aika vauvan syntymän jälkeen. Nyt, kun toista vanhempaa ei voida rajoitusten vuoksi ottaa osastoille, maksimoidaan tämä synnytyshuoneessa yhdessä vietetty aika niin synnytyksen alkupäässä (esim. käynnistetyissä synnytyksissä) kuin synnytyksen jälkeenkin.
Sairaana ollessa ei voi tulla mukaan synnytykseen, kuten ei poikkeusajan ulkopuolellakaan. Tällaisen ikävän tilanteen varalle on hyödyllistä miettiä, kuka olisi toinen turvallisen tuntuinen tukihenkilö mukaan synnytykseen.
Keisarileikkaukset
Keisarileikkaustilanteessa isä / tukihenkilö / lapsen toinen vanhempi ei pääse mukaan leikkaussaliin, mutta saa viettää aikaa hyvävointisen vastasyntyneen vauvansa kanssa yleensä vähintään pari tuntia paikkakunnasta riippuen joko heräämössä, synnytysosastolla tai lapsivuodeosastolla, jonne äitikin siirtyy heräämövaiheen jälkeen*. Vaikka toinen vanhempi voi tutustua vauvaan sektiosynnytyksenkin jälkeen, ei kaikissa paikoissa olla pystytty turvaamaan yhteistä aikaa kaikille kolmelle (äiti, kumppani ja vauva). Sinä aikana, kun toinen vanhempi viettää sektion jälkeen aikaa vauvan kanssa, voi hän esimerkiksi sylitellä ja hoitaa vauvaa ja pitää häntä ihokontaktissa. Vauvan kanssa olemista ja hoitamista tuetaan, kuten normaalistikin.
Sairaalaan tulovaihe
Normaalioloissa, jos sairaalaan saavutaan synnytyksen varhaisessa vaiheessa, harkitaan tilannetta tapauskohtaisesti ja äiti joko palaa kotiin, siirtyy osasto- tai synnytyssaliseurantaan. Myös nyt tilanne äidin / perheen sairaalaan tullessa arvioidaan tilannekohtaisesti. Synnytysosastolle on hyvä soittaa ennen kotoa lähtöä ja turhia siirtymiä pyritään välttämään.
Synnytyksen käynnistykset ja synnytyksen hoito – mikä on nyt erilailla?
Synnytyksen käynnistämissyy ja -tapa ja muu seurannan tarve vaikuttaa siihen, hoidetaanko synnytyksen käynnistys osastolla vai synnytyssalissa. Normaalioloissa kumppanit voivat olla ennen ja jälkeen synnytyksen äidin mukana osastolla päiväaikaan ja synnytysosastolla ympärivuorokautisesti. Nyt kun kumppanin läsnäolo on rajattu synnytyosastolla oloon, maksimoidaan perheen yhdessä synnytysosastolla viettämä aika mahdollisuuksien mukaan myös ennen synnytyksen aktiivista vaihetta ja synnytyksen jälkeen. Parhaassa tapauksessa lapsen toinen vanhempi saa siis olla mukana sairaalassa jopa normaalioloja pidempään.
Kätilöt arvioivat, että synnytysten käynnistyksiä ja muutakin puuttumista synnytyksen kulkuun on nyt tavallista vähemmän ja kätilöillä on jopa tavallista enemmän aikaa läsnäoloon ja synnyttäjien tukemiseen, koska kiireettömiä toimintoja on karsittu.
Kivunlievitys
Oli tukihenkilöä mukana tai ei, myös kätilöt voivat hieroa äitiä, ohjata hengitystä tai äänenkäyttöä, painella akupisteitä, kannustaa, muistuttaa juomaan ja huolehtia synnyttäjän perustarpeista. Synnyttäjän rauhoittelu ja kannustaminen ja ohjaaminen ovat kätilön perustyötä. Esimerkiksi synnyttäjän paniikkikohtaus ei ole kätilöille ennen näkemätön tilanne ja henkistä tukea on saatavilla myös synnytyksen vaikeina hetkinä.
Koska kätilöksi ei voi valmistua ilman konkreettista harjoittelua ja linjausten myötä koronavirustilanne ei saa haitata ammattiin valmistumista, voi synnytysosastolla olla kätilöopiskelijoita harjoittelussa. Kätilöopiskelijasta voi olla paljon tukea synnyttäjälle. Synnytykseen osallistuessaan kätilöopiskelija voi tarjota kiireetöntä läsnäoloa ja jatkuvaa tukea silloinkin, jos ohjaavalla kätilöillä on useampi kuin yksi synnyttävä perhe työvuorossa hoidettavanaan.
Pääsääntöisesti kaikki tavallisestikin synnytyksessä saatavilla olevat kivunlievityskeinot ovat käytettävissä poikkeusoloista huolimatta. Ainoastaan ilokaasun käyttöä on rajoitettu koronavirusoireisilta tai koronaviruspositiivisilta äideiltä (ainakin HUS, Lahti, Rovaniemi, Turku)**. Lisäksi vesisynnytyksen mahdollisuus on rajattu pois COVID-positiivisilta äideiltä ainakin Lappeenrannassa, Turussa ja Joensuussa. Kuumeisena ei synnytysaltaaseen tosin normaalistikaan mennä. Epiduraalipuudutuksen ottamista saatetaan ennakoida, koska epiduraalipuudutuksen laittavia anestesialääkäreitä saattaa ajoittain olla saatavilla hieman tavallista hitaammin.
Suojavarusteet
Tämän hetkisten ohjeistusten mukaan kätilöillä on synnytyksen avautumisvaiheessa yllään suojakäsineet, kirurginen suu-nenäsuojus ja essu, ponnistusvaiheessa myssy, visiiri, kokohaalari ja suojakäsineet sekä joissain paikoissa ffp2/3-maski. Kätilöiden mukaan suojavarusteita on riittänyt kätilöiden käyttöön suositusten mukaisesti.
Synnyttäjän tarvitsee tämän hetkisten ohjeiden mukaan pitää maskia vain ponnistusvaiheessa, jos hänellä on oireita.***
Mitä mukaan synnytykseen?
Synnyttäjän kotoa tuomille tavaroille ei ole asetettu rajoituksia. Voit siis edelleen halutessasi olla sairaalassa omissa vaatteissa tai tuoda mukanasi oman TENS-vuokralaitteen.
Synnytyksen jälkeen
Synnytyksen jälkeen yhdessäoloaika salissa maksimoidaan ja lapsen toinen vanhempi / tukihenkilö saa mahdollisuuksien mukaan viipyä vastasyntyneen lapsen ja äidin kanssa jopa tavallista pidempään. Normaalioloissa, jos synnytyssalista siirrytään osastolle yöaikaan (kuten melko tavallista vauvojen syntyä yöaikaan), lähtee toinen vanhempi poikkeusolojen ulkopuolellakin yöksi kotiin, ellei perheelle ole varattu perhehuonetta. Nyt perhehuoneita ei ole käytössä, jotta koronaviruspositiiviset tai -oireiset voidaan hoitaa yhden hengen eristyshuoneissa.
Hyvin sujuneen synnytyksen jälkeen osastolla seurataan äidin ja vauvan vointia ja imetyksen käynnistymistä noin kaksi päivää synnytyksen jälkeen. Äidin apuna ja tukena on kätilöitä ja paikasta riippuen myös kätilöopiskelijoita ja lastenhoitajia. Kysely vastausten mukaan kätilöillä on nyt jopa tavallista enemmän aikaa äitien tukemiseen ja ohjaukseen, kun kiireettömiä toimintoja on karsittu.
Myös polikliininen kotiutuminen 6-12 tunnin kuluessa alatiesynnytyksen jälkeen on monessa paikassa varteenotettava vaihtoehto uudelleensynnyttäjälle tilanteissa, jossa äiti ja vastasyntynyt voivat hyvin, eikä kummallakaan ole erityisseurantojen tarvetta. Polikliinisen synnytyksen toive on hyvä tuoda esille jo loppuraskauden neuvolakäynnillä, sairaalaan saapuessa ja synnytystoivelistassa.
Nyt pyritään perheiden toiveet huomioon ottaen mahdollisimman nopeaan kotiutumiseen. Varhaista kotiutumista ja imetyksen alkuvaihetta tuetaan monin paikoin muun muassa sairaalan kätilön tai neuvolan kotikäynneillä. Nopea kotiutuminen on todennäköisempi vaihtoehto uudelleensynnyttäjälle kuin ensisynnyttäjälle, koska heille vauvanhoito ja imetys ovat entuudestaan tuttuja asioita ja vauvan seuraaminen kotioloissa helpompaa.
Keskimäärin tuoreen perheenjäsenet joutuvat siis olemaan nyt noin yhden päivän tavallista kauemmin erossa toisistaan.
Etäyhteyden suomat mahdollisuudet
Kyselyn mukaan etäyhteyksien käyttöä äitiyshuollon toimintayksiköissä ei ole rajattu, kunhan äiti itse hoitaa etäyhteyden omalla laitteellaan****. Toisen vanhemman ohjausta vauvan hoitoon voidaan toteuttaa äidin osastolla ollessa etäyhteyden kautta ja toinen vanhempi voi esimerkiksi nähdä sektiolla syntyneen vauvansa leikkauksen jälkeen heräämövaiheessa äidin puhelimen kautta. Toinen vanhempi voi osallistua etäyhteyden kautta myös raskaudenajan seurantakäynneille.
Erityistilanteet
Jos vauva joutuu synnytyksen jälkeen vanhemmistaan eroon vauvojen teho- tai seurantaosastolle, saavat vanhemmat käydä siellä vauvaa katsomassa. Imetykseen sekä lähi- ja ihokontaktiin vauvan kanssa kannustetaan. Koronavirus tai sen oireet eivät ole syy erottaa äitiä ja vauvaa toisistaan, vaan näissä tapauksissa äiti saa sairaalasta maskit, joita hän käyttää ollessaan vauvan kanssa lähikontaktissa, esimerkiksi imettäessään. Koronaviruksen ei ole todettu tarttuvan äidinmaidon kautta, mutta äidinmaidon sisältämien vasta-aineiden ansiosta imetys voi suojata lasta tartunnalta.
Hyvin epätodennäköisessä tilanteessa, jos koronavirusta sairastava äiti on niin huonokuntoinen, että joutuu teho-osastolle, eikä pysty siellä vauvaa hoitamaan, on tilanteen mukaan mahdollista, että vauva kotiutetaan isän kanssa kotiin esimerkiksi noin kahden vuorokauden iässä. Näin tehdään myös normaalisti niissä harvoissa tapauksissa, kun äiti joutuu synnytyksen jälkeen teho-hoitoon. Niinä hetkinä tai niin kauan kuin vauva on kätilöiden hoidossa, ei häntä jätetä yksin, vaan hän varmasti sulattaa jokaisen kätilön sydämen ja saa nauttia sylittelystä ja hellästä huolenpidosta.
Mitä hyviä puolia tilanne voi tuoda tullessaan? Lue blogisarjan edellinen osa Synnyttäminen korona-aikana.
Lue myös: Yksi asia, joka tekee synnytyksestäsi taatusti helpomman.
*Lapin Keskussairaalassa ei lapsen toinen vanhempi voi tavata lasta sektion jälkeen
** Tarkennukset kivunlievitysvaihtoehtojen rajauksiin:
Tays ei rajoituksia
Oys ei ilokaasua koronapotilaille, muuten normaalit.
Mikkelissä ilokaasu sallittu, jos synnyttäjä pystyy myös uloshengittämään maskiin.
Seinäjoki ilokaasu kielletty, jos synnyttäjä on covid-positiivinen
***Seinäjoella COVID-positiiviset äidit pitävät suojamaskia koko synnytyksen ajan.
**** Oulun keskusneuvola on poikkeus: siellä puoliso ei saa osallistua raskauden seurantakäynneille etäyhteydellä eikä hänelle saa kuvata videota.
.Tuisku Koskela
Kätilö, rentoutusohjaaja, synnytysvalmentaja
Sylin hyvä